uusi blogi ->

Kuvien tallennustila loppui, enkä todellakaan ehdi alkaa jokaista vanhaa postausta muokkaamaan niin, että saisin lisää kuvatilaa. Joten uusi blogi löytyy täältä!

-J

Koiralle halpa henkivakuutus

Miikka toi mulle toissapäivänä vihdoin L-koon heijastinliivin töistä tullessaan kuten olin pyytänyt. Ajatuksena on siis ollut jo pidemmän aikaa muokata sellaisesta Pyry-koiralle heijastinliivi, kun on niin mustaa tuolla ulkona. Hetken netissä surffailun jälkeen aloin leikkelemään liiviä. Vaikka ajattelin, että kyllähän tosta nyt nopeesti ompelee pikkusen viitan remmeillä, niin oli se tällaiselle amatööriompelijalle monen monen tunnin urakka- taisi kello näyttää puol 2 yöllä, kun oli pakko lopettaa :D Ja ihan hyvä niin,että lopetin! Hermothan siinä olisi mennyt ja lopulta se olis päätynyt roskiin...
Eilen sitten oli loppusilauksen vuoro.

 Lopputulos yllätti allekirjoittaneenkin!

Lisään kuvia, kunhan saan selvitettyä pienen teknisen ongelman kuvien lataamiseen liittyen... :)

Mukavaa viikonloppua kaikille!

-J

Lost!

Tässä selailin floristin "työhön" liittyviä kuvia googlesta.. Aivan ihania kukka-asetelmia joku voikin osata tehdä... Olen tässä siis nyt jälleen sen kysymyksen äärellä, että: Mikä minusta tulee isona? 

Kaverin kanssa puhuttiin eilen illalla taas aika hyvän mittainen puhelu ja pohdittiin, mikä se mun juttu voisi olla. Floristi on käynyt mun mielessä joskus aiemminkin- olis ihana osata/päästä tekemään kauniita asetelmia/kimppuja yms... Ja plussana se että työpaikalla tuoksuisi ihanalle- ei mikään rasvankäry :D 

 Tosiaan selailin tätä postausta varten kuvia Googlesta ja kappas kappas- mihin mä jälleen eksyinkään... :D leivontakuviin.

Kaikki kuvat Googlesta

Mä en tiiä nyt sit kuitenkaan vieläkään mitä tekis ton alan"vaihto?"- homman suhteen...... Jotenkin mä vaan rakastan tollasta konditoriapuolen hommaa, mut eniten haluisin tehdä sellasta omassa pikku puodissa, jossa roikkuis just tollanen kyltti ovensuussa- mä oon sellanen Pieni suklaapuoti- tyyppinen :) Oi miten ihana sellanen olis :)

Haaveillen -J

"Reikä tiessä"

Jep.. Hyvän ja kivan päivän pikkaisen pilasi rengasrikko :/ Olimme Ennin kanssa lähteneet hakemaan Miikkaa töistä ja puolessa välissä matkaa jäin kuuntelemaan outoa ääntä. Auto bussipysäkille parkkiin ja tutkimaan. Ei **?##!!!??** rengas on puhjennut! Se oli ihan varmasti se hiton monttu joka tämän aiheutti, jota en yhtään nähnyt, kunnes kuulin osuneeni juuri siihen.. Ennin kanssa silloin juteltiin, että tiessä oli reikä- Johon enni viisaasti kommentoi, että: onneksi emme pudonneet sinne reikään :D
No teidenritari Pappa tuli hakemaan meidät ja haimme miikan ja pääsimme kotiin. Miikka tosin joutui lähtemään takaisin autolle ehjän renkaan kanssa.

No se siitä. Kävimme heti aamusta kaupungilla hoitamassa asioita. Sen jälkeen suuntasimme kaupoille ja sieltä tarttui mukaan mm. uusi puuteri, hajuvesi, hiusväri.

Versace- Bright crystal
Mä oon niin ihastunut tähän tuoksuun että!

Hui kun kello onkin jo paljon! Nyt äkkiä nukkumaan.
Öitä!

-J

Viikonloppu oli ja meni ihan hujauksessa tavaroita purkaessa. Ei kuitenkaan niin hujauksessa, etteikö olisi rakkaita isejä muistanut <3 Vielä kerran: Hyvää isänpäivää kaikki isit! Etenkin omani <3

Muuten kaikki aika on tavalla tai toisella liittynyt muuttoon ja sen jälkeiseen järjestelyyn. Tyhjennettiin pakun sisältö verannalle ja siitä laatikko tai säkki kerrallaan koitan purkaa sitä... Hirveen hyvin olen mielestäni jo saanut sitä raivattua, ottaen huomioon sen, että mulla on kokoajan sellainen "pikku apuri" touhuamassa jaloissa kysellen: Äiti, saanko minä auttaa sinua? Mennäänkö rakentamaan legoilla? Minä haluaisin vettä. Tehdäänkö pipsa- possu palapeliä yhdessä?  :)

 Noooh, eikös ne vanhat ja viisaat sano, että "hiljaa hyvä tulee"....

-J

25 vuotta- eikä suotta

kaikkialla kimmelsi niin kauniisti, kuin timantteja olisi ripoteltu ympäriinsä

Aamulla heräsin äitipuoleni onnitteluviestiin ja melkein heti sen perään isäni onnittelupuheluun. Tänään oli syntymäpäiväni :) Ennikin puolestaan tuhahteli väärällä jalallaan noustuaan äidille: onnea...... En halua syödä aamupalaa.

He he

Kello eteni ja odotin siskoani ja hänen tyttöään (minun kummityttöäni) sekä äitiäni synttärikahville ja -kakulle. Olimme sopineet, että he tulevat 11 aikoihin. Joskus kympin tienoilla kävin tupakilla ja tullessani sisään, huomasin Ennin ajatelleen , että äitin pitää kyllä vielä imuroida ennen kun vieraat tulevat... Eli toisin sanoen Enni oli käynyt hakemassa leivontakaapista nomparellipurkin ja kaatanut puolet siitä olohuoneen sohvalle ja -lattialle.............. -.- kiitos ja imuri esiin, ennen kuin enni on nuollut koko sohvan pikkuruisia nomparellipalloja pyydystäessään :D

"Vieraiden" tultua söimme ja pistimme kahvit tippumaan. Lapset odottivat kakkua eniten ja pitihän minun pistää kakkuni päälle yksi kynttiläkin neljännes vuosisadan kunniaksi! :)

Sitten oli sen kakun syömisen vuoro- Eniten lapsia himottivat suklaasuukot ja niiden hienon kultaiset käärefoliot :D Niiden syöminen oli kyllä näkemisen arvoista. Jos se ei onnistunut sievästi haukaten, niin aina sen kädessä lämmenneen ja litistyneen ja sulaneen suukon voi tiputtaa lautaselle ja nuolla suoraan siitä- oi kuinka helppoa, omituisia nuo aikuiset, kun eivät tätä keksineet!

Huomatkaa Ennin katse Sacher-leivoksia ja suukkoja kohtaan... :D

Päivään mahtui ihania lahjoja, puheluja, viestejä, makuja, muisteluja, lasten riemun kiljahduksia ja heidän leikkejä, juoksemisia ja höpöttelyiden kuuntelemista ja piiri pieni pyöriin tanssahtelua :D "onko pissa hätä" kysymystä unohtamatta( joka välissä lapsosilta kysellen) :)

Huomenna sitten lähdetään hakemaan viimeiset tavarat asunnostani.  

Ihanaa.

Olen uudelleen rakastunut <3

-J

ps. " tuletteko ensiviikollakin äitin syntymäpäivä juhliin?" :D Enni kysyi mummilta ja L:lta heidän tekiessä kotiin lähtöä  :) 

Niin ja olihan Ennin hyvin vaikea käsittää sekin, että L:n masussa kasvaa vauva eikä se ollutkaan syönyt nukkea ruoaksi.. Enni siis niin päätteli, kun L kielsi menemästä polvillaan mahansa päälle, kun sielä on se vauva, johon Enni oli tokaissut: sinähän söit ruokaa, ei nukkea voi syödä. 

Ja oli se "Jorma" nukke käytävä piilottamassa vaivihkaa, ettei kummitäti vaan syö sitä :D 

Hauskoja nämä lasten oivallukset! :D

Muuttoa ja tavaroiden purkua

Terve vaan taas pitkästä aikaa :) En ole valitettavasti kerennyt kirjoittelemaan mitään uutta tänne, koska perjantaista lähtien olen "tehnyt muuttoa" :).  Tai tarkemmin sanoen perjantaina menimme Ennin kanssa vanhalle asunnolleni ja Martsu tuli auttamaan tavaroiden pakkaamisessa. Kilisteltiin kuohuvalla viimeistä iltaani siinä asunnossa :D Kiitos Martsu avusta ja kuohujuomasta!
 Lauantaina Miikka tuli isänsä kanssa pakettiautolla ja saatiin melkeimpä kaikki tavarat siirrettyä sinne missä niiden kuuluukin olla <3 Sinne jäi ainoastaan tv-taso, tv, sohva (joka on menossa hävitykseen), vaatehuoneeseen pyyhkeitä. lakanoita ja verhoja sekä varastossa olevat laatikot :)

Sunnuntai ja alkuviikko on mennyt laatikoita purkaessa ja huonekaluja uudelleen järjestellen. Huomasin tässä tarvitsemamme kipeästi kirjahyllyä! Siispä ilokseni voin Miikalle ilmoittaa, että joku kaunis päivä suuntana tulee olemaan IKEA :D

Pakko vielä laittaa kuva parhaista kavereista eilis iltana :) 

-J

Heartbeat

...Vaikka Sydämmen asialla onkin ihan hyvä sarja, niin siitä en nyt puhu... :) Vaan ihanista sisustus sydämistä, joille olen menettänyt sydämmeni! Tänään sain kudottua loppuun yhden sydämmen "etuosan", mutta sen kanssa saan miettiä viellä hetken, että mitä sille takaosalle teen... Sillä aikaa(, kun koitin miettiä) ompelin 2 pikkuista sydäntä kankaasta :)

vessanovi sai oman lisäkoristuksen :)

Ja samalla kun näitä tein, niin Enni kylvetti iloisesti (ihan hiljaa minulta huomaamatta) ponejan Pyryn vesikupissa... -.- Huoh..

Ja viimeiseksi vielä kuva upeasta pakkaspäivästä (-10´c) lauantailta. :) Viikonloppu kului tosiaan lauantaina asunnollani tavaroita pakkaillessa ja sen jälkeen kävin glögillä siskoni luona. Ihana yllätys oli, kun isäni sattuikin myös olemaan juuri samaan aikaan kylässä! Oli niin ihana nähdä, vaikka hän joutuikin aika pian lähtemään. Iltapäivästä, kun kotiuduin, niin Enni tuli juosten ovelle halaamaan ja selittelemään ihan onneissaan mummon, papan ja iskän kanssa vietetystä kivasta päivästä :) Sunnuntaina ulkoilimme koko perheen voimin ja päivän päätteeksi Miikka paistoi herkkupihvit kaikille!

Olen niin onnellinen. Kaikesta.

Kivaa viikon alkua!

-J

Pala talvea ja päätöksiä

Vaikka ensiviikolle onkin luvattu reilusti plussakeliä, niin saimme pienen maistiaisen talvesta :) Parissa päivässä on tullut ihanan talvinen maisema. Pakkanen pistelee poskipäissä ja hengitys höyryää. Enni huutaa innoissaan: Äiti on kivaa kävellä lumessa! Mitä, miksi minun hiekkalaatikkoni on lumessa? Ei sinne voi mennä, kun se on ihan lumessa( kun kysyn mennäänkö tekemään hiekkakakkuja). :D
Koirakin on saanut lisävirtaa ja haukkailee juostessaan lunta suuhunsa niin, että kuonossa näyttää olevan lumiviikset ja parta. Kissa ei paljon viihdy ulkona enää- Eli saimme sisäkissan takaisin, joka kuitenkin haluaa mennä ulos, mutta takan edessä on lämpimämpi.

Eilen näytti näin talviselta, eikä lumet sulaneet yhtään päivän aikana.

Tänään pitäisi lähteä minun kotiini pakkailemaan muutamia muuttolaatikoita, eli kyllä- päätös on tehty tästä meidän elosta :) Mutta nyt pitää lähteä äkkiä iso P:n kanssa lenkille, kun se jo ulisee niin levottomasti kokoajan, tulee tökkimään kuonollaan ja tuijottaa minua yrittäen viestiä, että lopeta jo se tietokoneella olo ja lähdetään! :D

Mukavaa pakkaspäivää!

-J

sammaltaako?

katsokaapas tarkkaan kuka kurkkaa verannalta :D Pyryhän se.. 

 Tänään on ollut aivan ihana päivä! Miikalla oli vapaapäivä, joten menimme heti aamupäivästä kaikki ulos ja saatiin viimeinkin suoritettua loput haravoinnit! Haravoinnin aikana rouhaisin pikkasen kovemmalla kädellä yhtä sammaltunutta kiveä ja se sammal lähti ihan mattona irti... Siitäs sain ajatuksen ja kipaisin hakemaan ruukut ja pistin kivat "sammal pallukat" ruukkuun :) On aika söpön näkoiset noissa ihan pikkuruisissa ruukuissa. Ja askartelin sanomalehdestä ja narusta sammalpallon isoimman ruukun päälle. Ei tullut ihan priimaa näillä tarvikkeilla, mutta menettelee se nyt sen hetken, kunnes saan haettua kaupasta rautalankaa :D

Tulis jo sitä lunta, kun ulkona on niin kauhean synkkää ja pimeää, mutta toki onhan se kiva syy polttaa tuikkuja -Ja paljon! :)

-J

Onnea R!!

Oltiin viikonloppuna pikkuveljeni 14-vuotis syntymäpäivillä. :) Ihan hurjan nopeasti on mennyt aika, ei R&A ole jo noin isoja! R:kin menee seuraavaksi jo rippikouluun... No mutta isot onnittelut edelleen rakkaalle R veljelleni <3

Äitipuoleni oli taas leiponut sellaisia herkkuja sinne että!

Saimme kotiin viemisiksi jälleen R&A:n vanhoja kirjoja ja leluja. Paras Ennin mielestä taisi olla lääkärin laukku, joka sisälsi: kuumemittarin, verenpainemittarin, stetoskoopin, hoitajan päähineen yms... Heti aamulla aamupalan jälkeen äiti-possu ja isä-possu pääsivät sänkyyn ja lääkäri hoiti heitä äärimmäisen hyvin :)

Nyt suunnittelemaan Ennin huoneen remppaa, että on kuviot selvänä ensi viikonlopuksi, kun jatkamme tapettien repimistä :) Miikka taas varmaan huokailee kuullessaan näistä mun visioista :D

Kivaa tiistaita kaikille!

-J

Syksyisiä puuhia

Kylläpä on ollut jotenkin tosi vaikeaa postata, kun tuntuu, että myöhään illalla vasta havahtuu, että ainiin joo blogi- ääh, no jos mä huomenna laitan sen postauksen... Ja taas havahtuu illalla silmät ristissä... No tässä nyt enemmän kuvin, kuin sanoin meidän syksyisistä päivistä :)

Eli niinä muutamina sateettomina päivinä, joita tässä on ollut, olemme haravoineet lehtiä- joista Enni on ollut aivan fiiliksissä, levitelleet sorakasaa pihalla- tai siis minä ja Enni oltiin sisällä työnjohtajina( suurkiitos myös papalle!), tehty hiekkakakkuja- velli hiekasta eli mutakakkuja, poltettu oksia- jotka oli sateiden jälkeen niin kosteita että pelkäsin kokoajan palokunnan ilmestymistä pihalle, koska savun määrä oli aikamoinen :D Niin ja ollaan taas aavistuksen kerätty omenoita maasta ja istutettu kukkasipuleita ensikesää varten. Sekä muistettu meidän 4- vuotiasta ikuista pentua leikkimällä sen kanssa ekstrapaljon! Onnea iso P!

Toivotaan nyt vaan lisää näitä päiviä, ettei sada, koska olis vielä muutamia hommia tuolla ulkona joita tietysti olisi kivempi puuhailla kun ei satais... :)

Leppoisaa syksyn jatkoa kaikille!

-J

p.s  LUPAAN nyt tsempata tän postailun kanssa :D

Se on ilmapallo

Eilen illalla tuli mieleen hassu tapaus kesältä ( tosin silloin se ei kyllä paljon naurattanut)... Olimme Ennin kanssa käymässä siskoni perheen, eli ennin kummien luona ja Enni sai siellä päähänsä piirtää punaisella vahaliidulla kummien keittiön seinään...
Enni oli ihan hiljaa rauhassa piirrellyt, eikä meistä kukaan ollut huomannut mitään.. Vasta kun suunnittelin, että alamme pistämään tavaroita kasaan, että päästään lähtemään kotiin päin, niin kummitäti huomasi keittiössä olleen taideteoksen ja kysyi: Apua, kuka tänne seinään on piirtänyt?

O-ou.......!

Enni sen on pakko ollut olla, koska serkkutyttö E oli liian lyhyt tuon kokoisen piirrustuksen tekijäksi. Joten pyysin Ennin keittiöön ja kysyin tiukan näköisenä ja totisella äänellä, että: Enni, mikä tämä on??
Siihen enni vastaa käsillään suuresti elehtien ja piirrustusta "sivellen", että: se on Ilmapallo. En saa tähän mitenkään sitä taiteiljamaista fiilistä, joka siinä tilanteessa Ennillä selittäessään oli :D Mutta voi luoja, eihän siinä pokka meinannut pitää- oli pakko hetkeksi kääntyä pois päin pidättelemään naurua, vaikka hävetti niin paljon, että tunsin vain punan nousevan kasvoille..

Tilanne hoidettiin pitämällä pieni puhuttelu Ennille, ettei seiniin todellakaan saa piirtää. Siskoni yritti putsata seinää, kun me jo melkein luikittiin oven raosta rappukäytävään ja autolle... :D Ei nyt ihan, mutta aika nopeasti tuli pienen seinänputsausyrityksen jälkeen lähdettyä..
 :)

 

Pahoittelen edelleenkin tapahtunutta L & P!  <3

Kivaa alkanutta viikkoa kaikille :)

-J

Kaunis päivä

Eilen oli niin hieno päivä, että vietettiin se melkein kokonaan ulkona. Käytiin kaikki yhdessä lenkittämässä koiraa, kerättiin maahan pudonneet omput omppupuiden alta, tehtiin hiekkakakkuja, kiivettiin puuhun ja iltapäivällä mentiin viellä leikkipuistoon ja samalla poikettiin Perinnekylässä. Tällaisia päiviä lisää kiitos!

Näimme hattivattejakin eli Hattiaisia, kuten Enni sanoi :)

Ja mikäs siellä näkyy? Joku oli rakentanut lapsilleen muumitalo-leikkimökin, johon enni olisi kovasti halunnut mennä...

Ja tää keltainen talo muistuttaa mun mielestä ihan Peppi Pitkätossun Huvikumpua :) Ollaankohan  luettu liikaa satuja, kun maisemat alkaa muistuttaan satumaailmaa- tai sit mun pää alkaa pahasti pehmenemään :D

Leikkipuistossa. Vaikka siellä oli vain tämä kiipeilyteline-liukumäki, kaksi keinua ja kiikkuheppa, niin Enniä ei olisi saanut millään pois puistosta :)

Perinnepuistossa... Vanha maalaispiha oli ihana! Siellä oli pikku aitta, navetta, pirtti ja joku-vissiin viljan kuivaus aitta tms... En tiedä miten mä niin tykkään tollaisista jutuista, mutta ne vaan huokuu jotenkin ihanaa vanhaa aikaa :)

 Onneksi me tosiaan käytettiin eilinen tosi hyvin, sillä tänään ei ole eilisestä nätistä päivästä ollut tietoakaan.. Puut painuu tuulessa kaksinkerroin ja vettä tihuttaa -.-

Se on syksy nyt, joten hyvää syksyä kaikille :)

-J

Pottailua

Miten vaikeaa voi olla lapsen opettaminen kuivaksi? Olen yrittänyt sitä koko kesän ja tulos on sellainen, että Enni osaa käydä potalla jos ei ole mitään housuja jalassa. Silloin ei tule vahinkoja ja juoksee potalle, vaikka olisi leikit pahasti kesken. Mutta jos on edes ne pikkarit, niin pissa tulee takuu varmasti housuun... -.-  Enni on jopa ihan sanonut, että pikkarit pitää laittaa jalkaan ja niihin pitää pissata. Huoh...

pottakirjassa on innostavia kuvia pottailuun, mutta....

Olen kateellisena seurannut siskoni lapsen oppimista. He eivät ole enää hetkeen käyttäneet vaippaa, muuta kuin yöllä! Tytöllä on siis ikää vuosi ja 9 kuukautta!  L kertoi, että tyttö oli ollut eräänä päivänä kovasti ja äänekkäästi vaippaa vastaan, joten potta oli tullut kuvioihin. Matot rullalle ja pari päivää vahinkopissojen perässä luuttuamisen seurauksena on, että tyttö sanoo: Äkkiä potalle! Kauppareissut, puistoilut ynnämuut menee ilman vaippaa- jopa automatkat!
Meillä kun taas on koko kesän saanut pestä pissasia ja kakkasia vaatteita- jopa monta kertaa päivässä... Pistin jopa potan kaappiin pariksi päiväksi ja pidettiin sitten sitä vaippaa. Ajattelin, että Enni tajuaisi kuinka epämukava se märkä vaippa sitten on. Mutta eipä ollut juurikaan mitään vaikutusta sillä.
On yritetty kaikilla keinoilla, joita vaan keksin... Tarrapalkinnoilla, yhdellä pienellä namilla tai jollain muulla erikoisella ja kivalla toiminnalla( vaikka, että piirretään tai väritetään tai askarrellaan yhdessä) onnistuneen potalla käynnin jälkeen. Olen yrittänyt kannustaa ja kehua, olla esimerkkinä, olla seurana ( kerran istuin Ennin kanssa vessassa jakkaralla kahvikupin kanssa :D ), mutta ei. Enni vaan pidättelee, kunnes tulee housuun. Tuntuu, että mun elämä on alkanut pyöriä aivan liikaa nyt tän asian ympärillä. Joo, ei sais stressata tällaisesta asiasta, kyllä se viimeistään kouluun mennessä osaa (toivottavasti) käydä vessassa :) Mutta silti....

Eilen kun käytiin Hämeenlinnassa siskoni ja siskontytön kanssa kaupoilla, niin ostettiin Ennin kanssa uudet hienot pikkarit, joissa on palloja ja rimpsuja. Toivon, että niillä nyt onnistuttaisiin... Tänään, kun pistin ne Ennille, niin painotin sitä, että näihin ei saa pissata eikä kakata. Muuten ne viedään takaisin kauppaan, johon Enni yllättäen sanoikin, että : eipäs viedä!

Nyt kaikilta peukut ja varpaat pystyyn ja ristiin, että tämä nyt viimeinkin onnistuisi! :)

-J

p.s Nyt Enni tunkee pyllypyyhkeitä housuihinsa ja kun kysyin, että mitä sinä oikein teet, niin Enni vastasi: minun pitää mennä kouluun. Ja tunki toisenkin pllypyyhkeen housuihinsa... :D

RRAAAAAAA!!!

Meillä oli illalla käymässä pieni ja villi tiikeri! Hui! :D Voi miten suunnattoman iloiseksi voi pienen ihmisen saada <3 Enni oli ensin itse kiivennyt keittiössä apupöydälle ja hakenut kasvomaalit... Hän halusi, että maalataan Pipsa possu ja Jyri possu, mutta kun ehdotin tiikerin kasvoja, niin silmät oikein loistivat!" Jooo!".  Todella hienosti oli (melkein koko ajan) paikoillaan, että saatiin jonkinlainen tiikeri maalattua. Lopputulos taisi miellyttää paljonkin, koska tiikeri ihan villiintyi ja karjui RRAAA RAAA!!!! ja juoksenteli ympäri olohuonetta ja kiipeili sohvalle ja nojatuolille :D

ja irvistelystä saa kiittää kummitätiä, joka Skypen kautta opetti tämän jalon taidon ;D

Nyt tiikeri on kesytetty ja se nukkuu leveästi äitin peiton alla :) Zzzz..

-J