torstai 29. maaliskuuta 2012

Koru

Käytiin äitin ja Ennin kanssa tänään Tiimarissa ja ostin korujuttuja :) Heti, kun päästiin kotiin niin pakkohan sitä oli kokeilla, kuinka helppoa ja kivaa korujen tekeminen on. Ja olihan se niin kivaa ja tarkkaa, kun kuvittelinkin! Vaikka kuinka tarkkana yritti olla, niin jatkuvasti pikkuruisia helmiä tipahteli lattialle... Pitää imuroida heti aamupäivästä, ettei eräs ihana timantti-tyttönen pistele niitä suuhunsa :)

 Tarvikkeita: kierrevaijeria, korupihdit, vaaleanpunaisia-, kultaisia- ja läpinäkyviä lasihelmiä, ja valkoisia helmiä.




Parasta tossa korussa on se, että se on Enni ystävällinen :D Sitä voi "venyttää" niin paljon kuin haluaa, eikä se mene rikki, kun on tommoisesta kierrevaijerista tehty. Enni haukkoi henkeään koru kädessään peilin edessä ja tuli kertomaan, että TIMANTTI TIMANTTI! :) Nukkumaankin olisi halunnut mennä se kädessä, mutta yhteistuumin etsittiin Ennille oma korurasia, johon laitettiin se yöksi.

-J

keskiviikko 28. maaliskuuta 2012

Kukkia kukkia...

Yritin eilen tehdä äkkiä jotain tuosta sokerimassasta siihen Ennin synttärikakun päälle... Eipä miellyttänyt silmää ja puristin sen takaisin yhdeksi isoksi kököksi ja pistin pussiin. Tänään sitten kokeilin uudestaan puistoreissun jälkeen. Voi kun olisin malttanut odottaa viikonloppuun, kun olisin oikeesti rauhassa saanut hioa niistä kauniin tasaiset ja sileät :D Eli tässä nyt aikaansaannoksia tältä päivältä.


Tarvikkeita: Sokerimassaa, Pinkki- ja vihreä elintarvikeväri, cocktailtikkuja, foliota ja leivinpaperia. Tein foliosta noita tosi käteviä "kuivatus kippoja", joissa pysyy paremmin ryhdissä.


Mutta tehdessä keksinkin, että konvehtirasian muovinen "lokerikko" olikin parempi tohon tarkoitukseen :) Ja mikä parasta kaikki on helposti siirrettävissä, yhden alustan avulla (lue: äkkiä pois Ennin ulottumattomiin :D )



Ja muumithan on siis nyt ihan lemppari-juttu, niin pitäähän kakkuun jotain muumimaista tulla :) Tarkoituksena olisi, että muumipeikko "hyppää" kakun sisältä! Sen näkee sit parin viikon päästä, että kuinka lähelle suunnitelmaa pääsen ton asian suhteen :D

Muumin silmiin olis ollu aivan loistava sellanen elintarviketussi, jolla olis saanu iloisen ilmeikääksi sen kasvot :) Mut en raaskinu alkaa maksamaan saman verran postikuluja siitä, kuin mitä se itse tussi olis maksanu (katsoin siis silloin yks päivä sieltä yhdestä verkkokaupasta). Muumi sai sit silmikseen valkoiset sokerihelmet, mut musta se on jotenkin tuijottava nyt... No mut onneks sankari ei ole niin tarkka, kun äitinsä :D

-J

tiistai 27. maaliskuuta 2012

Päivän hyvätyö

Kävipä tänä iltana niin,että kun olin menossa suihkuun, niin kuulin kauhean kolahduksen- juuri sellaisen, kuin joku olisi kaatunut... Jähmetyin niille sijoilleni hetkeksi ja kuulin vaimeasti jotain huutoa... Pistin (kunnon naapuri kyttääjänä) korvan kylpyhuoneen kaakeleita vasten ja silloin kuulin hyvin selvästi sen. Vanhan miehen äänen: apua, auttakaa! Kylmä hiki nousi kauttaaltaan ja hetken odotin ja kuuntelin tilannetta... Tiesin naapurissani ja yläkerrassa asuvan vanhempia ihmisiä (n. ehkä 70+), mutta myös tiesin, ettei yksinäistä vanhaa miestä tässä rapussa asu. Kuulin uudestaan kolinaa- aivan kuin joku olisi todellakin paukuttanut seinään jollain samalla huutaen apua... Äkkiä hain olohuoneesta sydän tykyttäen kännykän ja soitin hätäkeskukseen. Kerroin mitä kuulin ja etten tiedä mikä tilanne on, mutten voinut olla soittamattakaan. Hälytyskeskuksesta pistettiin tulemaan poliisit tarkastamaan tilanne ja paikantamaan, mistä ääni tuli.
Hetken kuluttua poliisit soittivat minulle ja menin päästämään heidät alaovesta sisälle. Päästin heidät kuuntelemaan kolinaa kylppäristäni (samalla pyysin tulemaan hiljaa, ettei Enni herää :) ). Toinen heistä jäi käytävään kuuntelemaan. Kolinaa kuului taas, juuri sellaista tasaista, huomiota herättävää pauketta...(Ei sellaista jota myös välillä kuuluu ;D ) Poliisin ilme vakavoitui, kun huomasi, etten ollut ihan tavallista meteliä panikoinut...
He pimpottivat ovea, josta olivat varmoja että se kuului. Samalla, kun jäin ovelle katsomaan, että onko kaikki hyvin, niin tämä "naapurin rouva" tuleekin alas hissin luokse. Näen hänet ja sanon hänelle, että teillä on vissiin kaaduttu, tai ainakin vanha mies huutaa apua. Hän katsahtaa muhun ja tilaa tyynen rauhallisena hissin ja menee omaan kerrokseensa.
Samalla, kun hän kävelee oman kotiovensa luokse ja näkee poliisit, niin kysyy, että keitäs te oikein olette ja millä asialla?... Poliisit vaan sanoo, että naapurit soittaa, jos tarvii ja että teillä on varmaan kaaduttu. Rouva avaa oven ja kiljaisee että: Ootko sä kaatunu ( tosi närkästyneen kuuloisesti). Mies vastaa tosi turhautuneen ja vihaisen kuuloisena : Oon!
No munhan oli saatava tupakki siinä tilanteessa, kun sydän tykytti edelleen niin paljon. Samalla poliisit tulivat pois, kun olin alaovella hermohenkosia vetämässä pikkasen järkyttyneenä ja sanoivat, että tilanne on kunnossa, eikä mitään hätää sielä ollut. Mies oli tosiaan kaatunut ja kolisteli tuolilla, kun oli yksin kotona ja peloissaan.

Sen jälkeen täykkärit meni vähän ohi, kun jotenkin jäin miettimään sitä tilannetta... Mun on ehkä pakko soittaa huomenna omille iso- ja isoiso vanhemmille ja mentävä käymään joku päivä. Koskaan ei tiedä milloin sattuu jotain. Mitä jos kukaan ei ole silloin auttamassa tai kuule avun huutoja- siis yleensäkin jos jotain sattuisi jollekin...
Mua olis niin jäänyt kaivelemaan, jos en olis soittanut, enkä varmasti olisi saanut unta monena yönä... Mutta onneksi ei ollut sattunut mitään vakavaa.

Olkaa yhteydessä läheisiinne, varsinkin niihin vanhimpiin. He ovat varmasti iloisia lyhyestäkin puhelusta. Niin ja olkaa "vähän" naapuri kyyliä, eli välittäkää siitä mitä naapurustossa tapahtuu.

Tällaista vielä tänään, mutta oli ihan pakko saada "purettua" tämä tilanne jotenkin.

Positiivisella mielellä kuitenkin nyt hyvät yöt :)
-J

maanantai 26. maaliskuuta 2012

Viikonloppu oli ja meni- jotenkin tosi nopeasti. Kaikkialla oli jo ihan sulaa, mutta kuinka ollakaan sitä lunta satoi sitten la-su yönä niin, että aamulla kun heräsi ja katsoi ulos, niin ei olisi uskonut todellakaan näkemäänsä todeksi. Puiden oksat, talojen katot ja maa oli ihan valkoinen... Vaikka tykkäänkin talvesta, niin kyllä tämä jo riittäisi. No onneksi aurinko on tänään sen verran paistanu, että uudet lumet on melkein sulanu.






Mun ihanat tulppaanit on viikonlopun aikana auenneet ihanasti- tuoden vähän kevättä meidän kotiin. Tänä aamuna oli "ihan pakko" syödä aamupala olkkarissa telkan ääressä, kun oli mahdollisuus :D Enni oli vielä ukilla yökylässä ja tuli päivällä kotiin mukanaan pikkusisaruksieni vanhoja LEGOja! Ihanaa, nyt päästään rakentelemaan kaikkia jännittäviä juttuja :)

-J


perjantai 23. maaliskuuta 2012

Eilistä ja tätä päivää

Kävi tossa taannoin niin, että Enni "vähän" kokeili äitin huulipunaa ja vaatteet oli siis ihan punaiset... Vaihdoin Ennille uudet puhtaat vaatteet päälle ja vippasin ne likaiset kylppärin lattialle odottamaan puhdistusta. Meni tovi ja toinenkin ( varmaan 2-3 viikkoa) ja huomasin huulipunaisten vaatteiden siirtyneen jotenkin tosi näppärästi pesukoneen päälle :D Olin siis siirtänyt ne epätoivoisena vain pois silmistä... Noh, nyt sit eilen ajattelin että peli on jo menetetty niiden kanssa ja ettei niitä kyllä tule koskaan puhtaaksi saamaan ( ajattelin, että se punainen väri vaaleanharmaassa paidassa on jo imeytynyt siihen kankaaseen lähtemättömästi...) ja pistin ne altaaseen hetkeksi likoamaan. Kävelin keittiöön ja hain sieltä Fairyn. Olen nimittäin sillä saanut kerran aikasemmin tuoreen huulipunatahran Ennin paidasta pois ja ajattelin nyt kuitenkin kokeilla, vaikka tahrat oli jo kaaauuan ollut niissä. Kaadoin sitä reilulla kädellä huulipunaisiin kohtiin ja aloin hankaamaan. Hankasin ja katsoin. Hankasin vähän lisää.... Ja huuhtelin... JA NE OLI LÄHTENY! Miten voi ihminen ollakaan näin iloinen noin pienestä asiasta? Mä tästä eteenpäin vannon niin Fairyn tahranpoistotehon nimeen että! :D



Tänään käytiin sitten Tiimarissa. Miten paljon siellä olikaan kaikkia ihania juttuja! Me kierreltiin siellä ristiin ja rastiin hyllyjen välejä, välillä melkein kaataen jotain, kun ne käytävät on niiin ihanan kapeat... Oli siis tarkoitus käydä ostamassa sieltä kakun koristeluun tarvittavia juttuja. Kysyin myyjältäkin, että onko niillä enää mitään mm elintarvikevärejä, -kimalteita, marsipaaneja tms myynnissä, kun en niitä missään muka nähny. Mutta hän kertoi, että se oli lopetettu ja oli mun kanssa samaa mieltä, et se on kurjaa kun asiakkaatkin vasta "löysi" sen... No siitä harmistuneena sit mentiin kassalle ja ostettiin mielipahan takia 2 pussia rairuohoa (tai tarkalleen sitä ohraa, ku se on vaan niin paljon kivemman näköistä), 3 pussia sulkia ja keittiöpyyhkeitä, joista toisessa on kivoja muffinssien kuvia :D Niin ja palattiin me kauppareissun jälkeen ostamaan vielä yksi vaasi :D Olihan ne uudet valkoset tulppaanit saatava kauniiseen vaasiin ;)

Tipuset saivat nyt jo hypätä meidän kodissa esille :)  Sulkapesän suojassa.

Hyvää pääsiäisen odotusta kaikille!

-J

keskiviikko 21. maaliskuuta 2012

Jotain hyvää...


Tänään siis yritin kuumeisesti etsiä jotain "just oikeen kuuloista" täytekakkua muutaman viikon päästä olevaan juhlaan ;) Perinteisen kinuskikissa.fi :n lisäks kävin niin monessa paikassa etten edes muista enää niitä :D Vaihtoehdot kuulostaa tosi herkullisilta, mutta mä en ehkä niin makeeta haluis tehdä. Esim mitään valkosuklaa-vadelma tai daim-vadelma tai mitään muutakaan tollasta "nyt just liian makeeta" :D Enkä halua tehdä sitä perinteistä persikka tai mango Bonaa ja banaani täytettä... Viimeksi tein pinkin prinsessakakun, joka oli koristeltu sokerimassasta tehdystä isosta rusetista :) Samaa rusettia käytettiin seuraavana päivänä uudessa kakussa uusille vieraille ja siinä oli juurikin mangoa ja banaania välissä :D

Ensimmäinen kakku prinsessalleni :)
Toiseen kattaukseen seuraavana päivänä oli silloin tällainen.

Mutta taisin löytää ihan huomioon otettavan idean yhdestä omasta kirjasta. Saa nähdä mitä keksinkään... ;)

Ensimmäinen ongelma tän suunnittelun kanssa oli tänään se, että tajusin ettei mulla ole (omasta mielestäni) tarpeeks välineitä, joten pariksi tunniksi uppouduinkin vahingossa leipurinputiikki.fi ja bakeandparty.com putiikkeihin... Onneks vaan täytin ostoskoria niissä ja painoin punaista raksia näytön oikeessa yläreunassa ;D Loppusummat oli mun ostoskoreissa varmaan melkein 200e.... Pitänee tyytyä, ainakin nyt, näihin välineisiin joita jo on :D

Ja ongelma nro 2. Ihania ja herkullisia reseptejä selatessani kakkuhammasta alkoi kolottaa, eikä ihan vähääkään (enkä nyt puhu sietämättömästä vihlonnasta tms ;) ) vaan oikeesti kakkuhimosta. Oli sitten katottava kaappiin ja "jouduin" tekemään iki-ihanan Toscapiirakan :p En muistanutkaan kuinka ihanaa se on, varsinkin se päällinen! Sitä tuntuu aina vaan olevan aivan liian vähän...


Tällä ohjeella tein (toi foliovuoka on siis kooltaan 30x12cm)
Ohjeen oon pienentäny pellillisen ohjeesta pari kertaa ja oli muuten just passeli ton kokoseen vuokaan!

Pohja:
75g     voita
0,4dl   fariinisokeria
0,3dl   sokeria
1         kananmuna
1,25dl vehnäjauhoja
0,25tl leivinjauhetta (eli ihan tosi vähän, en ole kirjoittanut väärin :D )
0,25tl vaniljasokeria
0,4dl  maitoa

Vatkataan voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää kananmuna. Lisää kuivat aineet ja lopuksi maito. Paistetaan 200 asteessa n. 10min. (alatasoa yhden ylemmällä).

Päällinen:
75g     voita
0,5dl   fariinisokeria
0,5dl   sokeria
1,5rkl  vehnäjauhoja
75g (=n.1 pss) mantelilastuja
1rkl     maitoa

Kaikki aineet kiehautetaan sekaisin kattilassa ja levitetään puoliraa'an piiraan päälle. Paista uunin keskitasolla 200 asteessa n. 10 min.

So simple and delicious!








Huomatkaa prinsessamaiset elkeet käsissä ;)

 Näihin tunnelmiin,
-J


tiistai 20. maaliskuuta 2012

Kuralätäköt on ihania!

 Enni ainakin nautti niin paljon, kun sai litsutella niissä ja kerätä lapiolla kuraa ja kuravettä ämpäriin :) Eli siis tän päiväinen postaus on "pelkkinä kuvina" :D




Löytyi siinä kävellessä hienoja isoja keppejä, joita piti raahata väkisin mukana ja hetken päästä sanoa "Äiti, kanna" ja ojentaa niitä mulle.



Lits Läts!

Ja äkkiä pakoon, kun pitäis kotiin lähteä- tietysti ;)



Niin ja tosiaan eilen illalla tajusin et noi tytön synttärithän on jo niin lähellä et pitäis varmaan kutsukortit tehdä :D Ennin avustuksella tehtiin ihanat kruunu kutsut- kuten enni sanoo :)

sunnuntai 18. maaliskuuta 2012

Ihana sunnuntai

Tänään samalla kun kävin kaupassa äitini kanssa, niin olihan sitä pakko Kodin Anttilassakin "pikaisesti" pyörähtää ;) Aaaah mitä ihania juttuja sielä oli, olisin voinu monen monta juttua haluta ostaa sieltä, mutta oma budjettini oli hyvin paljon toista mieltä. Siksipä jäi ostamatta, mutta ainahan sitä saa haaveilla :)

Tässä siis teillekin haaveita... :)










Päivän päätteeksi caesar-salaattia, nam!


Ihanaa haaveilua ja ideointia teille kaikille :)

-J

torstai 15. maaliskuuta 2012

Nakkipataa

Tänään tehtiin yhdessä Ennin kanssa ruokaa <3 Törmäsin joskus netissä kuvaan, jossa oli pistelty spagettia nakkien läpi ja ajattelin, että toi vois olla just oivallista ruokaa lapselle :) Pienen pilkkomisen jälkeen Ennikin reippaasti ja innokkaasti auttoi. Ekasta kuvasta näkee innokkaan ilmeen, mut seuraavissa onkin täysi keskittyminen päällä :D 


Keitin siis noi kypsäks ja lisäsin lopuks pari lusikallista Cremé Bonjour cusinea. Makuna siinä oli yrtti ja valkosipuli.


Oli ihan syötävää, vaikka en noista keitettyjen nakkien mausta oikein perusta, mutta bonjourilla höystettynä maistui :D Enni kyllä vähän nirsoili, kun olis halunnu syödä pelkät nakit ;D


Mukavaa iltaa !

-J

keskiviikko 14. maaliskuuta 2012

Onnea L :)

Tänään siis käytiin isosiskoni luona juomassa hänen synttärikahvit. Enni leikki taas aivan liekeissä serkkunsa kanssa ja laulo hämä-hämähäkkiä ja tuiki-tuiki tähtöstä, sekä onnea onnea onnea kummitädilleen :) <3

Sain lainaksi yhden takin (valkosen villakangastakin) ja yhen valkosen kevyestitopatun liivin. Kiitos L :)

Lupauduin myös tekemään (ainakin yrittämään ;) ) sille sellasen virkatun kolmiohuivin, varmaan viikonloppuna sit paneudun siihen paremmin, kun Enni menee isälleen.

Eipä muuta nyt tällä kertaa, takaisin Iholla-sarjan pariin :D

-J

Ideapark

Vihdoinkin pääsin sinne! :D En siis ole vielä kertaakaan käynyt siellä, vaikka suunnitteilla onkin ollut mutta... Äitini teki ihanan ( ja tähän päivään juuri osuvan) yllätyksen ja ilmoitti aamupäivällä, että: Syökää ja olkaa valmiita reissuun 3 jälkeen! ;)
Vaikken suunnitelmaa silloin vielä tiennyt, niin pari sekuntia autossa ollessaani aavistelin juurikin tätä :D

Kiva paikkahan se oli, vaikka en varmaan nähny siitä kokonaisuudesta kun vaan murto-osan, mut silti.Oli ihan erilainen paikka mitä luulin ja kuvittelin ( luulin siis et se on ihan samanlainen, ku kaikki muutkin kauppakeskukset- kauppoja kauppojen vieressä ja iso ja vähän "kolkko"), mut ei ollu!  Mulle tuli ihan siitä sisätilojen tyylistä mieleen ihan yks reissu Italiassa yhessä super-hypermarketissa :D Siellä oli kanssa samalla lailla "kylä katon alla" :D On otettu paljon erilaisia asioita huomioon sitä suunnitellessa.

 Ihme, et ainut kuva, jonka otin, ni oli sit tollasesta tylsästä käytävä kohdasta (otin siis heti, ku käytiin automaatilla) ja myöhemmin vasta huomasin kuinka kivan näkösiä "liikkeiden julkisivuja" oli, enkä tajunnu ottaa mitään kuvia. Ja huomasin myös et tosiaan tää ainut kuva, jonka otin sieltä yleisnäkymästä oli sit WC-opaste :D Jep, just sitä mä halusinkin kuvata. Hienoa minä!

Enni pääsi myös karuselliin ja oli hoki aivan intona: koppatikoppatikoppatikoppati... :)


Sit haukkaamaan pikku purtavaa. Ennin ilmeestä huomaa ihanasti, et on vähän isompi hamppari, ku mihin leuat pystyy :) Mut hienosti yli puolet hampurilaisesta meni, ranskiksista puhumattakaan ;D

Kotiin piti koittaa lähteä hyvissä ajoin, et enni pääsee nukkumaan, mut kuinkas kävikään, oltiin kotona vasta puol 9 jälkeen :) Ja tuntu ettei me kuitenkaan ihan kauheen kauaa oltais keretty oleen siellä... Mut joku toinen kerta sit mennään ihan aamusta ;)

Tarttu sieltä mukaan perus mustat housut H&M:ltä ja uudet ihanat kengät Kenkä Mekasta :) Johan mä oon niitä metsästänytkin! Ja kassalta poistuessani (tietty ne jalassa) huomasin kuinka ne sopikin aivan loistavasti mun pari viikkoa vanhaan laukkuun! :D

Seuraavaa reissua odotellen alkaa varmaan olla jo ihan hyvä aika hiippailla tonne nukkumaan :) Öitä!
-J

maanantai 12. maaliskuuta 2012

En ole viitsinyt

avata pitkään aikaan mitään katalogeja, mitä postilaatikko on sylkeny lattialle tässä alku vuoden aikana... Mut tänään sit sorruin, joutuu ehkä selailemaan Elloksen lehteä -ihan vakavissaan... :D
Ainakin tarvitsisin jonku siistimmän kevät-takin ja kengät ja lakanoita ja ja ja... 



Jos vielä jois ton viimisen (pohjaan palaneen hajuisen) kahvitilkan pois ja lähtis ulos ;) eli kumpparit jalkaan ja puistoon Ennin kanssa :)

Aurinkoista päivää kaikille! :)

lauantai 10. maaliskuuta 2012

Kissa! Missä?

Tämä ja eilinen oli sitten niin typeriä päiviä, ei tehnyt juurikaan mieli lähteä ulos, mutta pakkohan se oli... Eilen illalla aloitin Ennin synttärivalmistelut (niihin aikaa vielä kuukausi). Virkkasin kruunun päivänsankarille, jonka suunnittelin "liimatärkätä"..-mutta, on varmaan pakko tehdä tänä iltana uusi, koska kun yritin elämäni ensimmäistä kertaa jotain tollain tärkkäillä, niin eipä se tietenkään onnistunut... Koko asunnossa leijaili aavistukssen liiman haju, kun olin sutinut vesi-liimaseosta kruunuun ja jätin sen kuivumaan.. Nyt on onneks jo haihtunut :D Mut en mä varmaan uskalla tota lapselle antaa, kun se haisee aavistuksen vieläkin ja muutenkin... :/ Eli koukku ja lanka sauhuamaan ja uutta tulemaan, sit kokeilen tärkätä sen sokerilla :) Vinkkejä otetaan vastaan :)

Ensimmäinen versio kruunusta. Ajatuksena olisi koristella sitä prinsessamaiseksi paljeteilla.

Ikkunassa roikkuva tuikkukippo sai eilen "kevättä rintaan"  :)


T-paita lankakorina

Sit käytiin tänään kaupoilla ja matkaan tarttui Mammuttimarkkinoilta uusi ihana huulipuna ;) Ja varmasti pidän huolen, että se on ja pysyy Ennin ulottumattomissa ( on jo 3 huulipunaa tuhonnut ja yhdellä "koristellut" sohvaakin...).

Sitten menimme kaverin luokse kahville ja kissaa katsomaan. Enni oli kyllä taas niin onneissaan kisun nähdessään että! Kiljui, maukui ja leikki kovasti. Välillä kävi kahvipöydästä salaa ryöstämässä mini donitsin ja loppuiltaa kohden vaikutti olevan pikkasen sokerihumalassa, virtaa olis voinu vaikka pienelle kylälle jakaa! :D Kiitos taas M seurasta! :)


Ja kun lähdimme kotiin niin oli (tietenkin) alkanut sataa... En kyllä yhtään pistänyt pahaksi sitä, koska sehän tietää sitä että lumet sulaa vihdoinkin :D